Etusivu

Naisgolf strategian polttopisteessä Suomen lisäksi myös Ruotsissa

Suomella ja Ruotsilla on sama tavoite: 10 000 naispelaajaa enemmän vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa golfin pelaajia on lähes puoli miljoonaa, kun taas Suomessa luku on hieman yli 140 tuhatta. Prosentuaalisesti naisia on molemmissa maissa lähes saman verran, noin 29 prosenttia. Vuosi 2017 on naisgolfin teemavuosi ja vuoden aikana on käynnistetty toimenpiteitä, joilla uusia naisia rekrytoidaan lajin pariin ja toisaalta jo pelaavia naisia pyritään sitouttamaan pelaamiseen. Toivottavasti ensi kauden päätyttyä naisgolffareiden määrä on lähtenyt nousuun ja alamme nähdä tämän työn tuloksia.

Golf on hyvin tasa-arvoinen peli: tasoitusjärjestelmä ja kenttien rakentaminen sekä niiden slopaaminen pitävät huolen siitä, että miehet ja naiset voivat pelata golfia toisiaan vastaan tasavertaisesti. Tämä tasa-arvo ulottuu sukupuolen lisäksi toki myös ikään ja pelitaitoihin. Tästä voidaan olla ylpeitä, sillä jos mennään ajassa taakse päin, niin golfin historian voidaan sanoa olevan melko miesvaltainen ja rippeitä siitä voidaan edelleen nähdä ainakin Brittein saarilla.

Äsken totesin golfin olevan tasa-arvoinen laji, miksi sitten kuitenkin naisia on vielä lajin parissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä? Ja miksi suomalaisnaisen tasoitus on keskimäärin lähes kymmenen lyöntiä korkeampi kuin suomalaisen miespelaajan?

On tutkittu, että slopauksesta huolimatta kentät ovat naisille pidempiä ja haastavampia kuin miehille. Tämä tuskin meitä pelaajia yllättää, sillä vain harvoin naispelaaja yltää avauslyönnillä miehiä pidemmälle. Näin ollen naispelaaja jää väylällä usein takamatkalle jo ensimmäisen lyönnin jälkeen. Usealla kentällä tähän onkin jo reagoitu ja monilla suomalaisilla kentillä on perinteisen naisten avauspaikan eteen rakennettu väylän alkuun uusi tiiauspaikka. Ruotsin Golfliitto on asettanut strategisen tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 250 ruotsalaiselle golfklubille on rakennettu standardimittaa lyhyempi kenttä olemassa olevan kentän sisälle. Tämä tavoite ei hyödytä ainoastaan naisia, vaan myös kaikkein nuorimmat juniorit ja vanhimmat seniorit hyötyvät lyhyistä kentistä, jolloin pelaamisesta tulee heille huomattavasti antoisampaa ja palkitsevampaa.

Kun kentät ovat naisille liian pitkiä ja haastavia, on suuri riski sille, että pelaamisen kokemus ei ole positiivinen. Tämä usein johtaa siihen, että naiset pelaavat määrällisesti vähän, jolloin myöskään taidot eivät pääse kehittymään. Tästä syntyy kierre, jonka seurauksena naispelaaja ei koe integroituvansa osaksi golfyhteisöä ja lopulta isolla todennäköisyydellä lopettaa harrastuksen. Myös tähän ruotsalaiset ovat asettaneet tavoitteen; pelattujen kierrosmäärien tulee kasvaa ja samalla ruotsalaisten golffareiden tasoituksen tulisi tippua. Paremmilla taidoilla siis hauskempaa golfia!

Ruotsalaisten naisgolffareiden tasoitus on keskimäärin kuusi lyöntiä meitä suomalaisia parempi, joten eiköhän oteta mallia naapurista ja kannusteta pelikavereitamme pelaamaan enemmän ja kehittymään ja samalla koukuttumaan loppuelämäksi tähän mahtavaan peliin. Sekin on nimittäin tutkittu; tietyn tasoituksen saavutettuaan on pelaaja koukussa lajiin, eikä omasta tahdostaan sitä hyvin suurella todennäköisyydellä lopeta. Menneenä kesänä Suomen Golfliitto konseptoi Pelaa 100 -tempauksen, jonka tarkoituksena oli saada naiset pelaamaan useamman kierroksen aikana sata bogipistettä. Saavutettuaan tämän tavoitteen, sai pelaaja liitolta bägiinsä merkin tästä suorituksesta. Suorituksia tuli kesän aikana lähes 800 ja tempausta jatketaan myös ensi kesänä. Toivottavasti moni merkin saavuttanut sai laskettua samalla tasoitustaan ja kehittyi omissa pelitaidoissaan.

Jos puhutaan suomalaisesta golfhallinnosta, on naisten määrä siellä pieni. Tämä ei toki ole tilanne ainoastaan golfissa, vaan maailmanlaajuisesti naisia on urheilun johtotehtävissä vähän. Esimerkkinä maailmalta: vain 6,8 prosenttia kaikista maailman kansallisten olympiakomiteoiden puheenjohtajista on naisia. Sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö että myös Suomen Olympiakomitea tekevät tällä hetkellä töitä sen eteen, että päteviä naisia saadaan suomalaisen ja maailman urheilun johtotehtäviin vaikuttamaan. Myös monet lajiliitot, mukaan lukien Golf, ovat käynnistäneet hankkeita, joilla naisia koulutetaan urheilun johto- tai valmennustehtäviin. Meillä Pohjoismaisessa golfissa on toki se aivan mieletön tilanne, että Suomen lisäksi sekä Ruotsissa että Norjassa on lajiliiton johdossa nainen.

Kun puhutaan naisgolfista, ei voi olla sivuamatta myöskään naisgolfin tilannetta kilpaurheilun puolella. Naisten Euroopan kiertueella useampi kilpailu on peruttu, eikä ainakaan vielä tällä hetkellä tulevaisuus näytä juuri valoisammalta. Suomessa naisammattilaiset järjestivät tänä vuonna Linda Henrikssonin johdolla oman kilpailun yhteistyökumppaneiden avustuksella, jonka lisäksi Golfliitto järjesti ammattilaisnaisille LETAS-kiertueen kilpailun ja myös SM-kilpailuissa oli rahaa jaossa parhaille ammattilaispelaajille. Myös Suomen PGA oli talkoissa mukana ottamalla naiset mukaan kahteen viimeiseen Finnish Tourin osakilpailuun. Suomalaiset naisammattilaisemme pärjäävät maailmalla loistavasti ja oli mahtavaa, että pääsimme menneenä kesänä seuraamaan ykkösammattilaisiamme myös kotimaisilla kilpakentillä.

Nyt kun kesä on kääntynyt syksyksi, on taas aika suunnitella ensi kaudelle uusia kujeita, joilla koukutamme uusia naisia tämän hienon lajin pariin. Suomi Golfin strategiassa naisgolfilla on iso rooli ja paljon toimenpiteitä on käynnissä, jotta tavoitteet saavutetaan.

”Dream big, Start small, Act now”, naisgolfin strategiassa ei ole vain unelmoitu suurista, vaan myös alkutavoite oli kunnianhimoinen. Nyt töitä tehden kohti ensi kesää ja isoa tavoitetta.

Kirjoittaja on Emilia Ottela Ladytoimikunnasta

Kategoriassa Tiedotteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*